Mustavalkoinen telkkari

Eilen, 3.6- istuimme koko perhe tuskastuttavat 5tuntia päivystyksessä, odottamassa tuomiota. Aiemmin päivällä olin soittanut toispuoleisten kipujen takia, ja minut pyydettiin näytille, poissulkemaan kohdunulkoinen raskaus. Pelkäsin, huohotin, ahdisti- mitä, jos he sanovat, että kohtu on tyhjä? Pieni ihmeeni on munajohtimessa? Mitä teen, miten reagoin, mitä sanon, miten selviän? Arki alkaisi huomenna, nyt on sunnuntai, ei voi tapahtua mitään kamalaa, eihän?

-Ei, onneksi, tälläkertaa. Helpotuksen huokaus, kiitin lääkäriä, hyvä etten suukottanut. 5tunnin odotus ei tuntunut enää miltään (paitsi takamuksessa). Pienen pieni, ihmisen alku, katkaravun näköinen, 6+6 viikkoja vastaava, suloinen, nyt jo niin rakas.. sydän sykki, kaikki oli hyvin. Voi, ihanaa!

Vasemmassa munajohtimessa, tai ainakin sen tuntumassa (en muista, sattuneesta syystä en keskittynyt enää.. ;) oli kuitenkin keltarauhas kysta, joka ilmeisesti vuosi ja aiheutti kipua. Ohjeeksi sain lepoa ja panadolia, sairaslomaakin kotiäidille tarjottiin, harmivain, että se ei sisältänyt lapsenvahtia. Tarkkailla pitää, joskus näitä joudutaan leikkaamaan, joskis harvinasempaa kuulemma on. Onko kenelläkään kokemusta leikkauksista raskaana ollessaan? Tai kystista raskausaikana, onko haittaa, vaivaa, kenties myöhemmin?

Ps. Pahoinvointi on täällä! (Alkoi 6+2) Oksennus saldona x2, eli vielä en suunnittele patjaa veeseen sisustukseen! Voisin myös nukkua, nukkua, ahh, nukkua.. harmi vain, että tässä tilanteessa se ei oikein ole mahdollista. Nautin silti, vaikka väkisin!