Uusi elämä

Kuten esittelyssäni kerroin, odotan (toivottavasti) toista lastamme, lasketunajan ollessa 18.1 ja raskausviikkojen tällähetkellä 5+5. Olen testaillut kuin mielipuoli, heti kun mahdollista. Viimeksi eilen tein testin, varmistaakseni että viiva vahvenee ja kaikki olisi hyvin.

 

..huh.

Vk 6. Alkiosta muodostuu sikiö; Pää, aivot ja vartalo, jossa on pienet alut käsille ja jaloille. Kehittyvä sydän lyö jo. Sikiö on kahvipavun kokoinen.

Ajatella, kahvipavun kokoinen, pieni ihmisenalku, ihme.


Ensimmäinen tyttäreni on tällä hetkellä 9kk, joten puuhaa riittää hänessä yksinäänkin, lahkeessa roikkuva takiainen pistää minut välillä miettimään, mihin olen ryhtymässä, riittääkö aikaa toisen tullessa enää ollenkaan hänelle, entä itselleni, parisuhteelle? Matka tupla äidiksi on alkamassa,  tämä on sitä ajatustyötä, jonka joutuu kai jokainen, tässä tilanteessa oleva käymään läpi. Nyt minun ei tarvitse samalla tavalla kuitenkaan kasvaa äidiksi, olenhan sitä jo. Ja pärjäämmehän me, eikö? Kertokaa, että en ole ainut joka miettii näitä asioita, vaikka raskaus ja lapsi onkin toivottu?